älä laihduta!

Tänään vietetään kansainvälistä Älä laihduta-päivää. Jonka tarkoitus siis on – ettei laihduteta. Voisin kirjoittaa kokonaisen kirjan siitä, mitä laihduttaminen on mulle aiheuttanut elämäni aikana. Tosin mulla ei ole siihen aikaa juuri tällä hetkellä. Ja lisätä mukaan kaikki maailman tieteelliset tutkimukset koskien fysioloogisia ja psykoloogisia seurauksia..  (note to self: ois aika hyvä postausidea..) Lyhyesti sanottuna.. olen […]

Lue lisää älä laihduta!

wanted: oma tyyli

Olen miettinyt erästä asiaa todella kauan. Siis monia vuosia. Mikä on ”mun tyyli”? Tai onko mulla edes sellaista? En usko. Huomaan olevani kateellinen todella usein, kun näen kaupungilla ihmisiä, jotka ovat niin tyylikkäitä ja vielä persoonallisella tavalla. Ja sitten katson itseäni peilistä ja olen niin tavallinen, niin mitäänsanomaton.. vähän kuin seinäruusu. Suurin ongelmani on, kun […]

Lue lisää wanted: oma tyyli

mary ja pohjalta nousemisen jalo taito

Viimeiset kaksi kuukautta ovat olleet jonkinlainen henkinen vuoristorata. Kun lomailin Suomessa, en ollenkaan tiennyt mitä tulevaisuudelta halusin tai minne joutuisin. Päätöksiä ja ihmettelyitä, ahdistusta ja huonoa oloa. Ruokahaluni hävisi, makeanhimo hävisi (ja on edelleenkin poissa) ja ainoa keino pitää itseni vedenpinnan yläpuolella oli (melkein) liiallinen treeni. Halusin hengailla kavereiden kanssa koko ajan, enkä todellakaan olla […]

Lue lisää mary ja pohjalta nousemisen jalo taito

you’re damned if you do and damned if you don’t – painavaa asiaa.

Luin erään kirjoituksen laihduttamisesta ja se herätti mielessäni monia ajatuksia. Laihdutus. Ai että mä vihaan sitä sanaa, yhtä paljon kun vihaan sanaa ööh.. en keksi mitään muuta sanaa, jota vihaisin – paitsi ”All in” dokaamisen yhteydessä. Lisäksi tekstin kirjoittaja kirjoitti siitä, miten hän yritti välttä laihdutuksensa paljastumista – kunnes lopulta porukka alkoi huomaa sen blogin […]

Lue lisää you’re damned if you do and damned if you don’t – painavaa asiaa.

voihan huokaus.

Olen miettinyt koko päivän uskallanko julkaista tämän postauksen vai en. Jotenkin se tuntuu liian henkilökohtaiselta ja katkeralta. Sellainen forever alone – postaus, johon sisältyy runsaasti valitusta ja wajnausta, sekä sitä itsesääliin vaipumista. Mä en tiedä mitä mulle on tässä viimeisten viikkojen aikana oikein tapahtunut. Olen kyllästynyt ihan melkeen kaikkeen. Musta on tullut hirvittävän flegu ja […]

Lue lisää voihan huokaus.

beach 2034 – here i come!!

Nyt se on mun lompakossa. Uusi treenikortti. Beach 2034 here I come! Joo tiedetään, mun piti hakea se jo maanantaina ja mennä juoksemaan juoksumatolle etc, mutta sohva voitti. En vaan kehdannut kirjoittaa siitä tänne (oho taisin nyt tehdä sen kuitenkin.) Nojoo, mutta nyt on siis tiedossa kívenkovaa treeniä, jotta kehtaa mennä rannalle sitten vuonna 2034. […]

Lue lisää beach 2034 – here i come!!

ei mikään laiskiassunnuntai

Musta tuntuu, että aina silloin tällöin mulle iskee hetkittäin lukihäiriö. Sillä luen aina laiskiaissunnuntai, enkä laskiaissunnuntai (ja noin miljardi muuta juttua väärin muutenkin). However, eilen mentiin ulos kävelylenkille. Itseasiassa se oli Ändin idea. Ja minä sitten fiksuna tyttönä keksin, että voitais kävellä Stadium Outletiin samalla, katsomaan olisiko tällä kertaa siellä juoksutrikoita mulle. Koska olenhan metsästänyt […]

Lue lisää ei mikään laiskiassunnuntai

se kliseinen, vaaleanpunainen päivä

Ystävänpäivä. Kaupat täyttyvät vaaleanpunaisista tavaroista, ylikalliista suklaarasioista, pehmoleluista ja kukista. Jee. Vai? Koska olen taas sinkku, vanhat muistot tulevat heti mieleen – vihasin ennen ystävänpäivää – koska ainoa juttu mitä se mulle viestitti oli: HAHA – luuseri, sulla ei ole poikaystävää lälläslää! Ja ystävilleni muistutan aika usein muutenkin, että he ovat ihania. En vaan yhtenä […]

Lue lisää se kliseinen, vaaleanpunainen päivä