muovinen ongelma.

Meidän on pakko puhua vähän ongelmasta nimeltään muovi.

turtle plastic
PHOTOGRAPH BY JORDI CHIAS Source: National Geographics

Muutama viikko sitten luin National Geographicsin artikkelisarjan (Plastic or Planet) muovista meressä ja luonnossa – ja varsinkin kuvien katsominen teki minut aika surulliseksi.  Olen myös seurannut paljon viimeisintä keskustelua EU:ssa, kun suunnitellaan muovisten kertakäyttöhyödykkeiden kieltoa (YASS!). Ja ennen kun joku siellä huutelee joo nomuttahei, muovi luonnossa ei ole ongelmaa Pohjoismaissa vaan kehitysmaissa etc – think again.

Nämä kuvat jotka löysin Luonnonsuojeluliiton sivuilta todistavat sen, että muovia löytyy myös meidän vesistöistä ja rannoilta (tosin kuva vuodelta 2016, toivottavasti siivottu..) Ja niin, vielä tämä. Eli osaamme heittää/päästää muovia vesistöön ja ympäristöön ihan mukavasti täällä Itämeren ympärilläkin – Itämeri kun muutenkin on yksi saastuneimmista vesistöistä. Ja jätän tähän vielä tämän, kuvat tämän vuoden Kaljakellunta-tapahtumasta, miltä Vantaanjoki näytti tapahtuman jälkeen. Toivon, että joka ikinen idiootti, joka oli siellä mukana häpeää silmät päästään tuosta roskien määrästä. Todennäköisesti eivät. Ikävä kyllä.

Miksi muovi mukamas sitten on ongelma? Muovin maatumiseen menee jopa 450 vuotta (riippuen muovityypistä) tai jopa kauemmin (lähde National Geographics – WWF:n sivulla on aika hyvä kuva). Neljäsataaviisikymmentä vuotta – let that sink in. Muovi vaikuttaa 700:n vesistölajin elämään tavalla tai toisella – monet syövät mikromuovia, jota on vesistöissä.  Onko muovi aina ongelma? Ei välttämättä – onhan muovista myös monia hyviä puolia ja sitä käytetään esimerkiksi terveydenhoitoalalla, IT-alalla jne.

MUTTA.

Muovin tuontanto on räjähtänyt sitten 1950-luvulla, kun se keksittiin (katso kuva) ja sen käyttö varmasti lisäntyy entistä enemmän.

lifetime-plastic
Source: Jason Treat and Ryan Williams, NGM Staff
Source: Roland GEyer, University of California, Santa Barbara (via National Geograhics)

Sen lisäksi, että mikromuovia löytyy luonnosta ja vesistöistä – muovi voi myös sisältää terveydelle vaarallisia aineita. Elimistöön tulee elintarvikkeiden kautta esimerkiksi ftalaatteja (iih, miten vaikeastilausuttava sana..), joita käytetään muovin pehmentämiseen. Epäillään, että ftalaatit vaikuttavat hormoonitoimintahäiriöhin. Lue lisää THL:n sivuilta.

BPA (Bisfenoli A) käytetään rakennusaineina esimerkiksi muovisissa ruokailuvälineissä ja vesipulloissa. BPA on sallittu käyttää muovituotteiden valmistuksessa, mutta säännöstelty kuinka paljon BPA:ta saa vapautua tuotteista (koska säännöstely tuli muistaakseni 2010 (googleskillsini ei löytänyt lähdettä tälle väittämälle sori), sitä vanhemmissa muovituotteissa voi olla runsaasti BPA:ta – syy miksi esim kirpputoreilta ei kannata ostaa lapsilleen vanhoja muovileluja.) Altistuminen BPA:lle tapahtuu suurimmaksi osaksi ravinnon kautta, ja erityisesti lämpö, UV-säteilyn ja happojen ja emästen takia (tämän takia, en lämmittäisi mikrossa ruokaa muovikipoissa..) THL:n mukaan ”Euroopan elintarviketurvallisuus-viranomaisen EFSA:n arvion mukaan suuret BPA-annokset ovat eläinkokeissa haitallisia munuaisille ja maksalle sekä mahdollisesti maitorauhaselle. Arvion mukaan on myös mahdollista, että BPA vaikuttaa haitallisesti lisääntymiseen, hermostoon, immuunijärjestelmään, verenkiertojärjestelmään ja syövän muodostumiseen. ” THL huomauttaa tosin, että vaikka BPAlla on haitallisia ominaisuuksia, altistumme BPA:lle niin vähäisin määrin, ettei terveyshaittoja ehdi tulla. Tosin lisätutkimuksia tehdään edelleen. (Lähde THL)

Ja sitten se mikromuovi. Mistä sitä tulee ja miten se päätyy luontoon? Suurin osa tulee autonrenkaista, mutta myös keinokuitutekstiilien pesusta ja vaikkapa kosmetiikasta. Monessa kuorintavoiteissa on mikromuovia ”kuorivana” ainesosana. Nämä mikromuovit ovat niin pieniä, että ne läpäisevät vesipuhdistamojen suodattimet ja päätyvät siten vesistöihin ja luontoon. Kiva.

Ja siinä oli vaan pieni osa muovin vaikutuksesta terveydella. Lisätietoa saa esimerkiksi Eviran ja THL sivuilta.

En väitä, että kaikki muovi on pahasta ja muovin käyttö on tarpeellista monella eri alalla, esimerkiksi hoitoalalla, jossa itse olen töissä. Puhumattakaan siitä, että muovia on kodinkoneissa, tietokoneissa, kännyköissä ja niin edelleen. Haluan vielä huomauttaa, että minä en millään tavalla ole mikään muoviasiantuntija ja tiedän että muovi on aika kompleksi asia, jolla on ne hyvät ja huonot puolet. Tässä kirjoituksessa haluan kuitenkin keskittyä yksityishenkilönä ongelmaan nimeltä pakkausmuovit ja päivittäiskäytössä olevat muovituotteet, esimerkiksi ruokailuun kätettävissä hyödykkeissä.

plasticbird
Source: National Geographics.

Ensin, keskustellaan hieman muovinkierrätyksestä. Tiesitkö, että muovia on tuotettu 8,4 miljardia tonnia – siis siitä hetkestä kun se keksittiin.  Ja tuosta määrästä 6,4 miljardia tonnia on jätettä. Mieti tuota hetken, maailmassa on 6.4 miljardia tonnia muovijätettä. Ei sitä määrää oikeastaan edes ymmärrä. Ja tuosta jätemäärästä vain 9 %  kierrätetään, loput päätyvät kaatopaikoille tai luontoon (lähde: National Geographics )

Tuossa on siis koko maailman tilastot. Ylen mukaan Suomessa kierrätetään muovia noin 1 kg/asukas per vuosi, Ruotsissa vastaava määrä on 8 kg/asukas per vuosi. Tosin täällä Ruotsissa muovinkierrätystä on tehty kauemmin kun Suomessa, mikä varmasti selittää suuremman määrän kierrätettyä muovia.

Itse olen kierrättänyt noin kolme vuotta muovia. Syy tähän on varmaan se, että asuin sitä ennen paikassa, jossa ei ollut mitään muovinkeräyspaikkaa lähellä. Olin siis laiska (olen kyllä edelleenkin.. hehe.) Mutta, kun muovinkeräyspaikat lisääntyivät – ja muutin taloyhtiöön, jossa oli keräysastia jätehuoneessa aloin kierrättämään kunnolla. Nykyisessä taloyhtiössä kierrätetään vaan pehmeää muovia – mutta kerään kovat muovipakkaukset ja vien ne kierrätysastiaan, jonka ohi kuljen kun menen salille. Eli loppujen lopuksi, kierrätyksestä tuli tapa.

Teepäs huviksesi pieni testi – kerää pussiin/astiaan (vaikkapa muovipussiin – oh the irony) viikon ajan kaikki muovipakkaukset, joita käytät kotona. Tulet hämmästymään, kuinka nopeasti pussi täyttyy. Itse yllätyn (edelleen) melkein joka kerta, miten nopeasti sitä muovia kertyy. Ja tässä kohtaa, ladies and gentlemen – pääsemmekin seuraavaan aiheeseen – muovilaihduttamiseen. Eli muovijätteiden vähentäminen ja muovituotteiden vaihtaminen parempaan, kestävämpään ja ekologisempaan vaihtoehtoon.

Seuraavaan kerran kerron omasta muovilaihduttamisesta ja annan vinkkejä mitä sinäkin voit tehdä.

Kierrätätkö sinä muovia? Jos et, miksi? Huolestuttaako muovi luonnossa sinua? Alatko muovilaihduttamaan kanssani?

Processed with VSCO with  preset
Ja viimeiseksi: Cat tax, kiitos että luit ♥ (Yzma on raapinut itsensä niin paljon, että sillä on haava kaulassa, joka on vereslihalla – siksi se saa pitää (muovista) kauluria – josta se ei siis tykkää yhtään..)

PS. Valitan, jos tekstissä on paljon kirjoitus- ja ajatusvirheitä. Olen viilannut tätä tekstiä muutaman viikon, en enää jaksa etsiä virheitä. Don’t be hating. Pushali! ♥

 

Yksi vastaus artikkeliiin “muovinen ongelma.

  1. Päivitysilmoitus: muovilaihduta! – Maryism

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.