asioita, joita olen saavuttanut, ennen kun täytin 35.

Olen jo toki täyttänyt 35. Sunnuntaina. Olen siis ollut kokonaiset 3 päivää kolkytviis. Siis puolessa väliä seitsemääkymppiä! Kääk. Viiden vuoden päästä täytän 40! Ajatus kauhistuttaa. En haluaisi myöntää, että minulla olisi mitään ikäkriisiä, koska en ole koskaan oikeastaan välittänyt iästä niin paljoa. Olen aina nähnyt ikääntymisen hyvät puolet (tulee fiksummaksi, oppii virheistään etc) Mutta kuitenkin. Joskus, harvoin, voin vähän masentua siitä, että olen ”niin vanha” ja hetkittäin olen sitä mieltä, etten ole saavuttanut kaikkia asioita, joita haluaisin. Tai jota yhteiskunta odottaa, että olisin saavuttanut. Silloin on hyvä katsella taaksepäin, ja tarkistaa vähän, mitä asioita on kuitenkin tehnyt elämänsä aikana. Vaikka ei ehkä ole (vielä) saavuttanut niitä asioita mistä nuorena flikkana unelmoi, sitä on kuitenkin kertynyt jonkin verran kokemusta ja elämyksiä vuosien varrelta.

Eli, tässä minun ”asioita, joita saavutin ennen kun täytin 35”-meriittilista:

– Olen muuttanut toiseen maahan ja aloittanut elämäni uudestaan, ilman suojaverkkoa lähettyvillä ja pikkuhiljaa hankkinut itselleni kullanarvoisia ihmisiä ympärilleni. Monet pelkäävät jopa muuttoa toiselle paikkakunnalle. Joten tiedän, että voin olla ylpeä tästä. Olen sitäpaitsi muuttanut täälläkin kaksi kertaa uudelle paikkakunnalle ja jopa testannut elää landella (ei ollut mun juttu.)

– Olen oppinut arvostamaan itseäni ja omaa energiaani sen verran, että olen poistanut ympäriltäni ihmisiä, jotka vievät energiaani ja jotka käyttävät ystävyyttäni hyväkseen. Olen niin mielummin yksin kun energiasyöppöihmisten ympäröimänä. Ja viihdyn hyvin itseni seurassa. Ja se on erittäin tärkeä ominaisuus, jos minulta kysytään.

– Olen opiskellut paljon (vaikka en ole päättänyt VIELÄ opiskeluita) joten minusta olen aika yleissivistynyt ihminen ja teidän paljon paljosta, haha. (Saako noin sanoa?) Jos kaikki menee suunnitelmien mukana, otan päättötodistuksen kahdesti tällä lukukaudella. Näin kolmen päivän jälkeen voin sanoa, että olen aika finaalissa, hehe.

– Ostin ensimmäisen pölynimurini 2 viikkoa ennen kun täytin 35. Muut pölynimurit, jotka mulla ovat olleet hands-me-downeja. Eli käytettyjä ja vanhoja. Nyt on sitten superduperimuri, joka mielestäni oli kallis ja tylsää ostaa.

–  Osittain imurin hankintaan liittyi se fakta, että minusta tuli crazy cat lady. Kun muut ikäiseni ihmiset hankkivat muksuja, ja ehkä adoptoivat sellaisiakin, minä tein suuren päätöksen adoptoida kissan. Kuten kuvasta näkyy, niin myös kissa on vähän crazy. Mutta huomattavasti söpömpi.

– Olen vihdoinkin oppinut, sekä jopa innostunut sisustuksesta ja mielestäni se on siis kivaa ja pienellä summalla rahalla voi saada kodin näyttämään kivemmalta. Tämä oli minusta suuri saavutus, koska ennen kämppäni oli vaan.. no.. jonkinnäköinen kuriosa-kauppa, eli kunnon sekamelska tavaroita. Koska haalin itselleni paljon krääsää. Eli periaatteessa tämä kohta pitäisi olla: Olen oppinut, että hankin asioita, joita tarvitsen, enkä siis tavaroita, joita haluan.

– Viime viikolla otin otin ensimmäisen asuntolainani, paperit allekirjoitan nyt perjantaina..

– …sillä ostin viikkoa aiemmin asunnon itselleni. Ja en vielä ole oikein sitä ymmärtänyt. Olen ostanut… siis ostanut.. asunnon. Ja niinkun ihana äitini sanoi: menit sitten sinäkin naimisiin pankin kanssa. Jepp. Koska aikuinen. Heh. 2.5 on virallinen muuttopäivä.

– Olen oppinut säästämään rahaa, nuorempana tuhlasin sen, minkä tienasin. Nykyään saan tallennettua rahaa.. Tämä oli edesmenneeni isäni mielestä suuri milestone, hehe.

– Ja koska nyt olen niin aikuinen ja säästäväinen niin aloitin jopa eläkesäästämisen. Ja pitkäaikaissäästämisen. Ja mä en yhtään tiedä mitä se periaatteessa tarkoittaa, paitsi että se.. on.. säästämistä.. pitkäaikaisesti. Mutta se tuntuu aikuiselta päätökseltä. Ja sai minut myös tuntemaan oloni todella vanhaksi.

– Olen kokeillut monia eri työaloja, jopa sellaisia, jotka ovat/olivat mukavuusalueeni ulkopuolella. Mikä on johtanut siihen, että kuluneen vuoden aikana vihdoinkin sain ensimmäisen vakkarityöpaikkani. Se sopii minulle tällä hetkellä hyvin, mutta en aio tehdä tätä loppuelämäni.

– Olen pitänyt viherkasvin hengissä kohta 9 kuukautta. SE on paljon ottaen huomioon, että kyseessä on minä.. Tosin, en yhtään ihmettelisi, jos se nyt kuolee, kun hehkutan mun viherpeukaloskillsejä täällä…

– Olen ollut, mitä nyt tietoisesti tiedän, kaksi kertaa selättänyt masennuskauden. En nyt tarkoita sitä, että olen ollut vähän allapäin, vaan siis todella huonossa kunnossa. En luule, että olen ikuisesti päässyt eroon masennuksesta, olen oppinut paljon siitä miten toimin ja mitä jaksan, ja toivottavasti mitä tehdä, jos voin joutuisin samaan jamaan taas – tiedän milloin on oikea hetki pyytää apua.

Just nyt tällä hetkellä ei tule mieleen muita asioita, vaikka niitäkin varmasti on. Asioita, joita haluaisin oppia, ennen kun täytän on: Ylläpitää siisti kämppä, matkustaa enemmän (kerran vuodessa), laatia budjetti – ja vielä pysyä budjetissa.. ja varmasti monta, monta muuta asiaa. Nojoo. Sen päivän murheet.

Mitä suurta sinä olet saavuttanut elämässä? Entä kärsitkö ikäkriisistä?

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s