töitä vain ei salia lain, se marya kismittää ain.

Heippa vaan, pitkästä aikaa!

Täällä on ollut sen verran häslinkiä töissä ja koulussa, että terveyskin on jo pettänyt. Olen siis edelleenkin töissä kahdessa eri paikassa ja nyt alkoi vielä se koulukin. Välillä olen tehnyt jopa 13 tunnin työpäiviä – ja istunut vaan ihan tietokoneen ääressä.

Tämähän on tietenkin johtanut siihen, ettei mulla ole ollut aikaa (enkä kyllä ole jaksanutkaan) mennä salille. Ainoa liikunta, mitä olen viime päivinä saanut on ollut kävelyt töihin ja yliopistolle – jos pyöräni olisi ollut kunnossa, olisin pyöräillyt (se on niin ruosteessa, että se kuulostaa lähinnä siltä, kun se räjähtäisi ihan milloin vain höh.. haluaako joku korjata sen? Mieluiten ilmaiseksi? Tai sitten kahvipalkalla? Eheh.)

Ainoa mitä mielessäni on ollut, kun tulen kotiin on sänky. Tosin vaikka olen ollut aivan totaalisen uupunut, en kuitenkaan ole pystynyt nukkumaan kunnolla. Niin ja puhumattakaan siitä, että ruokailut on mennyt ihan päin hevonhelvettiä. Yritän jaksaa valmistaa suhteellisen terveelliset eväät mukaan töihin, mutta kuitenkin vatsa kurnii melkein ihan koko ajan. Eilen söin nälkääni karkkipussin. En ole tehnyt sitä pitkään aikaan. Mutta se oli just sillä hetkellä ainoa tapa saada edes vähän kaloreita, ennen kuin pyörryin. Plus, että siitä tuli aika kuvottava olo. Puhumattakaan siitä morkkiksesta, mitä tästä syömisestä on tullut.

tumblr_m381xykJAc1r9jj69o1_500

Eli jos yhdistää liikunnan puutteen, huonot ruokailut ja pitkät duunipäivät päätteen ääressä… miten keho oikein reagoi? No sanotaan vaikka näin, killerimigreeni (nyt jo neljättä päivää) ja ihan sairas väsy. Tiistaina ollessani iltatöissä työnohjaaja jopa sanoi, että näytän tajuttoman väsyneeltä ja melkein kehotti minua lähtemään kotiin aikaisemmin. Sen lisäksi, mulle on vielä flunssakin tulossa. Yhyy. Kurkkukin on kipeänä, mutta musta tuntuu, että se on vaan stressistä johtuvaa (saako kukaan muu fyysisiä oireita stressistä?) Olen siis yhtäkkiä tehnyt täysikäännöksen tässä ”fitspo”-jutussa. Huokaus. Morkkis – mä luulin päässeeni siitä eroon jo tässä vaiheessa.

Eilen kuitenkin sain tarpeekseni ja menin salille vetämään pienet treenit. Ihan iisisti vaan, koska hartiat ovat ihan jumissa. Se oli ehkä paras juttu mitä olen tehnyt – sinä hetkenä. Tänään heräsin tosin taas ihan törkeän migreenin kanssa ja jouduin jäämään kotiin. Ajattelin, että voisin ihan yhtä hyvin nukkua koko päivän ja yrittää jotenkin saada helpotusta migreeniin. No enhän sitten saannut unen päästä kiinni enää.

Siis fiilis on just nyt tällä hetkellä niin perseestä kun olla ja voi. Tiistaina, kun tulin kotiin aloin jopa itkemään kun puhuin mamman kanssa puhelimessa – ja vielä ihan pikkupaskajutusta. No jospa nyt tänään vaan ottaisin ihan chillisti ja huomenna myös. Sunnuntaista alkaa hulabaloo taas. En voi vähentää työtunteja – koska tarvitsen rahat. En voi jättää kouluakaan – koska no olis kiva saada vähän opintopisteitä edes joskus.

stressssMun kysymys kuuluukin: Miten te selviydytte stressistä? Miten suunnittelette päivänne, jos ei ole aikaa rentoutumiseen? Olenko nyt haukannut liian ison palan? Pitäisikö vaan lyödä pesismailalla itseään päähän, että uni tulisi?

8 vastausta artikkeliin “töitä vain ei salia lain, se marya kismittää ain.

  1. Mä aina jauhan kaikille kuinka oon kauheen kiireinen ja saan sen kuulostamaan huonolta asialta, vaikka itsehän olen kiireeni tehnyt. Otan myös aikaa itelleni ajoissa, ennen kuin kerkeän noin pitkälle kuin sinä ilmeisesti nyt. Peruslaiskuus ajaa mua sohvalle tuijottamaan tv-sarjoja aina, kun vaan on mahdollista. Sillä se mun stressi yleensä hoituu.

    Mun pää on ilmeisesti jo niin tottunut siihen mun ”arkikiireeseen”, että nykyään nuo sohvamakoilutarpeet tulee sellasena isompana rykäyksenä. Viikko sitten olin niin rikki, että tarvitsin siihen kokonaisen viikonlopun.

    Eniveis, kantsii varmaan alottaa syömisestä. Suunnittele etukäteen syömiset, ettei tuu niitä ”ristus ku on nälkä, mutta jääkaapissa kaikki liha on vanhaa” -hetkiä. Jos et syö kunnolla, tuut helpommin kipeeks. Been there done that. Sitte tietty vedät yliannostuksen kaikkia vitskuja ja luotat siihen, että sun stressi purkautuu joskus johonkin ;D

    Tykkää

    1. Niinhän se on, itsehän olen itseni tähän kuseen laittanut :D Mulla yleensä kanssa on aina ollut noi tv-sarjat (salin lisäksi) se henkireikä – mikäs sen parempaa puuhaa, kun sohvalla jumittaminen ja tv-sarjamaratooni koneella.. mutta nyt ei keskittymiskyky oikein skulaa. Tai no voisin itseasiassa testata sitä about nyt heti haha oon sen verran epätoivonen, että olen jopa valmis testaa meditaatiota.

      Joo se tulee purkautuu johonkin ressukkaan jossain kaupankassalla, kun esim jono etenee liian hitaasi (toivottavasti ei) ehkä mun pitäis ihan nyt ku oon saikulla tehdä viikon safkat etukäteen tai jotain. Hmm not a bad idea!

      Tykkää

  2. Kuulostaa tutulta… Mulla menee younet heti ensimmaisena kun stressaan. Ma oon yrittany oppii sanomaan ei. siis ymmarran etta duunille ja koululle ei voi sanoo ei, mutta kun stressaan, yritan karsia mahdollisimman paljon muuta pois. Joko vahentaa muita menoja tai sitten kylmasti ignooraa sen ”mun pitais” listan. Oon myos tehny safkaa moneks paivaks etukateen (yleensa quinoaa ja silppuun vihanneksia valmiiks. niista saa nopeesti salaatin tehtyy kun tarvitsee).

    Ja viimenen, siihen vaiheeseen kun ei vaan uni tuu vaikka olis kuin vasyny; mulla on yopoydalla kyna ja paperia johon kirjotan kaikki stressaavat asiat. Siis kun meet nukkumaan mutta et muuta kun stressaa, niin kirjotat kaiken ylos. Ihan sama kuinka isoja tai pienia asioita. Jos mietit sita, niin kirjota se paperille. Mulla yleensa helpottaa jonkun verran kun tiedan etta en voi silla hetkella tehda muuta ja en unohda niita kun ne on kirjotettuna.

    Toivottavasti pian helpottaa! Jos se yhtaan auttaa, niin ma ymmarran!

    Tykkää

    1. Oppisikin sanomaan ei :( Mä niin yritän, mutta kuitenkin sanon joo ihan kaikelle. Ettei kukaa nyt vaan vahingossakaan ajattelis pahaa musta -.- IHan tyhmää.

      Voisin muuten testata tuota quinoa-salaattia! Kiitos vinkistä! :)

      Hei hyvä idea, muuten toi et kirjoittaa ne stressaavat asiat. Mun pitää ehdottomasti testata!

      Kai se tästä kohta puol helepottaa, tai sitten sanon vaan ihan pokkana EI! :D

      Tykkää

  3. Mulla on ollu nyt myös ihan jumalatonta stressiä ja kaikki kaatuu päälle, ja silloin lamaannun täysin enkä tee mitään! Ja sitte stressaa vaan vieläki enemmän ku en saa mitään aikaseks:D eikä mulla yleensä mee edes yöunet mut ny alkaa olee niii paha etten nuku enää kunnolla = stressi pahenee entisestään! Ei mee hyvin mullakaa, ehkä pitäs koneella istumisen sijaan mennä vaan hoitamaan niitä stressaavia asioita, ei täs muu auta:D tsemppiä sulle!:-)

    Tykkää

    1. Mäki yleensä lamaannun, enkä tee mitään. Tosin nyt mä en voi sitäkään tehdä, tai no – lauantai meni niin. Sohvalla maatessa ja kuolatessa haha.

      Kiitos ja tsemppii sulle kans! :)

      Tykkää

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s