viikonlopun leffavinkki: in time

Tällä kertaa vinkkinä on In Time. En periaatteessa haluaisi kutsua tätä ”no se uusi Justin Timberlake”-elokuvaksi, mutta teen sen kuitenkin. In Time oli itseasiassa ihan viihdyttävä elokuva, mutta kuitenkin ehkä aavistuksen epätodellinen. Sillä siinä elokuvassa ihmiset eivät vanhene 25-vuoden jälkeen, vaan heillä on sen sijaan 1 vuosi elinaikaa sen jälkeen – jos ei sitten osta lisää aikaa. Ja aika onkin valuuttana. Ja tietenkin on se yksi kapinallinen, joka haluaa kaataa systeemin ja niin edelleen. Suurimmaksi osaksi elokuvaa ihmettelin, kuinkakohan monta kertaa ”time”-sanaa käytettiin. Monta!

No mutta kuitenkin. Viihdyttävä ja huomattavasti parempi elokuva, kun mitä odotin. Näin nimittäin taannoin muutaman Justin-leffan ja ne olivat niin huonoja, että olin taas kaivelemassa silmiäni päästä lusikalla (Friends with Benefits esim.. ) joten odotin ihan hirveetä soopaa taas.

PS. Muuten mua ottaa päähän, että kaikki ovat jossain juhlissa tänään, tai hengailevat keskenään. Ensinnäkin yhdet on yhden kaverin luona, jolla on koira. En voi mennä sinne, koska allergia ja allerigalääkkeiden puute estää. Ja sitten kaksi parasta kaveria tässä kaupungissa ovat baarissa äijiensä kanssa, eivätkä edes ajatelleet näköjään kysyä mua mukaan. Outoa kyllä, he ovat pitäneet huomattavasti huonommin yhteyttä, kun saivat tietää, ettemme Ändin kanssa seurustella enää. Sattumaa? I think not. Aijaa. Mä meen jatkaa vaikka telkkarin katsomista. Mukavempaa illanjatkoa teille! ;)

8 vastausta artikkeliin “viikonlopun leffavinkki: in time

  1. Oon seuraillut blogiasi jo pidemmän aikaa ja nyt oli pakko jättää kommenttia! Propsit sulle, että jaksat kirjoitella elämästäsi ja ajatuksistasi tänne. Monesti tullut samaistumisen tunteita, mitä olet kirjoitellut tänne :)

    Esimerkiksi toi äskeinen esimerkkisi: Mikä kumma siinä on, että ihmiset vähentävät yhteydenpitoa tai jättävät kokonaan, kun kuulevat sinun muuttaneesi vaikka toiselle paikkakunnalle tai eronneen poikaystävästä. Eihän niin saa toiselle tehdä (tai no näköjään tehdään..:()Tosi ystävä muistaa ja jaksaa kuunnella, oli sitten kyse valitusvirrestä tai jonkun asian ylihehkuttamisesta. Niitä on ikävä kyllä harvassa, mutta ehottomasti sen arvoisia :)

    Maria

    Tykkää

    1. Kiitos ihanasta kommentistasi! :) Mä oon niin useasti miettinyt tätä, monet ovat jättäneet yhteydenpidon, kun olen esimerkiksi muuttanut ja mä en ymmärrrä miksi. Useasti sitä ihmettelee, että onkohan se vika minussa ihmisenä.. Ja tämä ottaa välillä aika kivasti voimille. Mulle ei ikinä tulisi mieleenkään unohtaa joku pienen välimatkan takia tai esimerkiksi muuttuneen elämäntilanteen takia. Harmi, että sun ja mun kaltaisia ihmisiä ole niin paljon enää! :) Ystävät ovat tärkeitä ja kullan arvoisia! ❤

      Tykkää

      1. Niinpä, kavereita voi ihmisellä on vaikka muille jakaa, mutta ystäviä saattaa olla ”vain” muutama. Itse en omista mitenkään laajaa kaveripiiriä, mutta muutama läheinen ystävä on onneks olemassa. Heille voi kertoa asiasta kuin asiasta, pelkäämättä että juoruaisivat niistä eteenpäin tai ottaisivat sen jotenkin ylimalkaisesti tai vähäpätöisesti. Tuntuu kuin olisi toinen sisko siinä vieressä, kun juttellaan syvällisiä :) ah.. mutta silti tuntuu, jotenkin syylliseltä olo, kun rupeaa miettimään, että useamminkin voisi olla itse aktiivisempi pitämään yhteyttä toiseen..

        Ootko muuten nähny Sherlock Holmesin uusimman leffan? Siinä on kyl pätkä, joka on yks viihdyttävimmistä leffoista, jotka on tullu leffateattereihin pitkään aikaan :) kantsii käydä kattoo, jos et oo vielä ennättäny

        Maria

        Tykkää

        1. Joo ei mullakaan ole laajaa kaveripiiriä. Mulla ei itseasiassa ole koskaan ollutkaan. Tuttavia on jonkun verran, mutta hengailen mielummin niitten ystävien kanssa, koska heidän kanssaan voi juuri jutella ihan mistä vaan, ilman että he tuomitsevat tai mitään :)
          Ja niin voisihan sitä itsekin pitää enemmän yhteyttä välillä, mutta musta ainakin tuntuu siltä, kun se useimmiten on minä joka pitää yhteyttä, eikä sekään sitten ole kivaa pidemmän päälle. Jos nyt tuosta ymmärsit mitä yritin sanoa :D ajatus ei oikein kulje enää! haha.

          En ole muuten nähnytkään! Pitäähän se nähdä! Kiitos vinkistä! ;)

          Tykkää

  2. Jooh, pidemmän päälle se yksipuolinen yhteydenpito pistää miettimään, kiinnostaako sitä toista ollenkaan vai onko itsessä jotain vikaa, kun toinen osapuoli ei ole soittamassa tai tekstaamassa. Mutta hyvistä kavereista ja ystävistä haluaa totta kai pitää kiinni :)

    Sherlockin vois ehkä mennä kattoo vielä uudestaan. Paitsi että 12 euroo on kyl aika suolanen hinta. Ehkä vois malttaa oottaa, että se tulee DVD:lle..Jos meinaat mennä kattoo sen, niin varaudu siihen, ettet ees huomaa pari tuntisen katoavan sen sileän tien tai että leffaherkut saattaa osittain jäädä syömättä ;D niin ja ai vitsit, pitäis mennä kattoo toi uusin Mission Impossible-leffa. Jotenki aina viihtynyt äksön-pläjäysten äärellä. Muutama miespuolinen on hieraissu silmiään, kun esim. leffavuokraamosta mennään mukisematta suoraan toimintahyllyn eteen : D :P

    Maria

    Tykkää

    1. Niinpä, ei ole helppoa ei. :/ Onneksi niitten tosiystävien kanssa tuo yhteydenpito (yleensä) toimii todella hyvin kuitenkin :)

      Ah mä niin tykkään sellaisita leffoista, että muu maailma unohtuu ja elokuvaan vaan uppoutuu! Mullapas onkin parisen leffalippua käyttämättä, pitää katsoa missä salissa se menee täällä Örebrossa, suurimmassa osassa saleissa on todella huonot tuolit ja ääni liian kovalla ja välillä elokuva ei edes osu kunnolla siihen screeniin :D Äktsönit onkin ihan parhaita! Joo joo minäkin suoraan toiminta- tai kauhuhyllyn eteen ja eikun valitsemaan vaan! Mä luulin melkein olevanki ainoa muija, joka äktsönistä tykkää! :)

      Tykkää

  3. Mistä lie sekin mielikuva tullu, että yleisesti ajatellaan, että tytöt kattelee vaan jotain romanttisia komedioita ja kuolaa Jude Lawn tai Brad Pittin perään :D Kyllä nekin menee, mutta yleensä ne on tyttöjen illan tai sellasen illan kohokohta, kun haluaa vaan kömpiä sohvan nurkkaan perjantai-iltana yksin (irtokarkkien tai jätskikipon kanssa). Niiden katsomiseen tarvitaan tietynlainen mielentila :P Äksönit on aina täyttä tykistä (joissakin enemmän ja toisinnaan ihan liian vähän :P) joskus sitä kuvittelee omassa haavemaailmassa olevansa jossain äksönleffan pääosassa, jossa ajelee pitkin manhanttania takaa-ajaen jotain rikollista ja rakastuen tietty jossain vaiheessa johonki söpöläiseeen..tai no ainakin flirttailevan jollekkin kivalle tyypille! :D

    Maria

    Tykkää

    1. Sanos muuta! Mutta monet tyttökaverini katsovat mielummin romanttistakomediaa tai draamaa, kun äktsöniä. Toki monet niistä tykkäävät kauhuleffoistakin, mutta ei äktsönistä. Outoa. Kyllä mäkin niitä joskus katson, kun kukaan ei näe :D No ei vaiteskaan. Joo siihen tarvitaan todellakin tietty mielentila (esim bänät tai menkat :DDD) Mä saan aina sellaiset adrenaliinikicksit, että luulen pystyväni tekemään mitä vaan! (kun olen katsonut siis äktsöniä) ja yhtäkkiä haluan hankkia moottoripyörän ja lähtee hurjastelemaan hahah. Joo, mielikuvitushan siitä lähtee todellaki vauhtiin ja luulee olevansa joku Lara Croft (huono esimerkki tiedän)

      Tykkää

Mary ♥ Kommentit

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s